Mehiläiset

Tilalla tarhataan pohjolan tummia mehiläisiä ja paikallisiin olosuhteisiin sopeutuneita ”sekarotuisia” mehiläisiä. Mehiläisten tehtävänä on tuottaa hunajaa, pölyttää kasvit ja tuottaa tarhaajalle elämän sisältöä. Mikä olisikaan mukavampaa tekemistä kesäiltana kuin mehiläisparven pyydystys naapurin savupiipusta. Olen kiinnostunut kaikesta mehiläisiin liittyvästä, mutta erityisesti olen innostunut pohjolan tumman mehiläisen tarhaamisesta.

Musta mehiläinen eli pohjolan tumma mehiläinen on sopeutunut pohjoisen lyhyeen kesään ja pitkään talveen. Musta mehiläinen oli ainoa tarhamehiläisrotu Suomessa ennen Etelä-Eurooppa laisten mehiläisrotujen tuontia Suomeen. Tumma mehiläinen pystyy keräämään mettä tehokkaasti pohjoisen kasveista kuten kanervasta ja tarvitsee talvehtiakseen vähemmän talviravintoa kuin sen resursseja tuhlailevat etelän sukulaiset. Tumma mehiläinen oli aiemmin maailman yleisin rotu, mutta se oli kadonnut lähes kokonaan Suomesta 1960-luvulle tultaessa, koska mehiläistarhaajat kuvittelivat eteläisten rotujen olevan tehokkaampia hunajan tuottajia.

Tämän arvokkaan geeniperimän säilyttämiseen on ryhdytty Suomessa vasta 2000 -luvulla. Ongelmana on mehiläisten risteytyminen muun rotuisten mehiläisten kanssa. Risteytymistä pystytään hallitsemaan pariuttamalla kuningattaret alueella, jossa ei ole muita mehiläisrotuja tai keinosiementämällä emot halutulla geeniperimällä. Tumman mehiläisen tarhaajia on Suomessa muutamia kymmeniä ja yhdyskuntia muutamia satoja.

Kaikkien pölyttäjien säilyttäminen on tärkeää, mutta itse koen tärkeäksi tämän sitkeän ja karaistuneen alkuperäisrodun säilyttämisen.

Tilamme mehiläiset tuottavat hunajaa, siitepölyä ja mehiläisvahaa. Myymme myös yhdyskuntia, jaokkeita, emoja ja emokennoja.